Kuinka saat täydellisen valotuksen sun kuviin? Me kerrotaan sulle valotuksen kolme tärkeintä arvoa järjestelmäkamerassa – valotusaika, aukko ja ISO. Näiden kolmen arvon yhdistelmä on valotuskolmio ja niitä säätämällä saat sopivan valotuksen sun kuviin.
Kaikki valotuskolmion arvot vaikuttavat kuvan valotukseen yhtä paljon. Riippumatta mitä näistä kolmesta asetuksesta lähdet säätämään, niiden vaikutus on sama. Miten sitten tiedän, mitä näistä kolmesta mun kannattaa lähteä säätämään? Jokaisella kolmella arvolla on sivuvaikutus eli toinen elementti mihin se vaikuttaa ja se auttaa meitä valitsemaan, mitä arvoa lähdetään muuttamaan. Valotuskolmio on se salaisuus, millä saat sun kuviin just oikean valon.
Aukko
Aukon koko määrittää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan ja se sijaitsee objektiivissa. Aukon määrittävä luku on järjestelmäkameroissa käänteisesti ilmoitettu – mitä pienempi numero, sitä suurempi aukko ja mitä suurempi numero, sitä pienempi aukko. Suuri aukko tarkoittaa, että kuva on valoisa. Pieni aukko tarkoittaa, että kuva on pimeä.
Aukon sivuvaikutus kuvaan on sen vaikutus terävyyteen. Aukon koko vaikuttaa syväterävyyteen eli siihen, mikä osa kuvasta on terävää. Kun käytät suurta aukkoa, saat kuvaan kapeamman syväterävyysalueen, joka tarkoittaa että tausta sekä etuala kuvassa sumenee. Kun käytät pientä aukkoa niin kaikki sun kuvassa on tarkkaa. Huomioithan, että syväterävyyteen vaikuttaa myös objektiivi sekä kuvausetäisyys. Tästä syystä monet haluaa valovoimaisen objektiivin, jossa saa aukon todella suureksi, ja siten kapeamman syväterävyysalueen kuviin
Valotusaika
Valotusaika tarkoittaa sitä aikaa, kuinka pitkään kameran suljin on auki valotuksen aikana. Eli kuinka pitkään valoa pääsee läpi aukosta kameraan. Tämä ilmoitetaan kameramerkistä riippuen sekunnin osina, joko esim. Valotusaika 40 tai valotusaika 1/40. Nämä merkitsevät samaa valotusaikaa. Hitaimmat valotusajat voivat olla sekunteja kuin taas nopea valotusaika sekunnin sadasosia. Sekunnin valotusajat merkitään heittomerkillä esim. 1”.
Mitä eroa on hitaalla ja nopealla valotusajalla? Hidas valotusaika tarkoittaa, että kuvasta tulee valoisa. Kameran suljin on auki pitkään, jolloin valoa pääsee paljon kameraan sisään. Kun taas nopea valotusaika tarkoittaa, että kuvasta tulee pimeä. Suljin on siis lyhyemmän aikaa auki, joten valoa pääsee vähemmän sisään kameraan.
Valotusajan sivuvaikutus on kuvan tärähtäminen ja liikkeen näkyminen kuvassa. Kun kuvaat huomioi sun kohteen liikkuminen/tärähtäminen tai sun käsien liike/tärähtäminen kuvaa ottaessa. Mitä nopeampi sun valotusaika on sitä tarkempi sun kuva on, mitä hitaampi sun valotusaika on sitä tärähtäneempi siitä voi tulla. Esimerkiksi jos kuvaat liikkuvia lapsia tai lemmikkejä niin käyttäessäsi nopeaa valotusaikaa kuvasta tulee tarkka. Hitaalla valotusajalla sun kuvissa taas näkyisi liike vanana kohteen perässä tai tärähtäneisyynellä. Tärähtäneen kuvan voi korjata siis valotusajalla.
ISO
ISO-arvo tarkoittaa kameran sisällä olevan kennon herkkyyttä – kuinka herkästi aukon kautta tullut valo, tarttuu kuvaan. ISO-arvon matalin arvo kameroissa on tyypillisesti 100 ja maksimi voi olla tosi korkea. Mitä uudempi ja parempi kamera, sitä korkeammille ISO-arvoille sillä pääsee. On tärkeä tietää, mikä on sinun kamerasi maksimi ja minimi. Hyvä nyrkkisääntö on, että hämärässä ja sisätiloissa kannattaa ISO-arvoa nostaa yli 400.
Korkea ISO-arvo tarkoittaa valoisaa kuvaa ja alhainen ISO-arvo tarkoittaa pimeää kuvaa. Kun nostat ISO-arvoa sun kuviin pääsee enemmän valoa ja laskemalla ISO-arvoa kuvaasi pääsee vähemmän valoa.
ISO-arvon sivuvaikutus on kohinan kasvaminen kuvassa. Kun nostat ISO-arvoa, nostat myös kohinaa, eli rakeisuutta. Kohinan määrä vaihtelee kamerasta toiseen. Siksi on hyvä löytää oman kameran ISO-arvo, jonka jälkeen rakeisuutta on mielestäsi liikaa. Helppo muistisääntö on, että mitä korkeampi ISO-arvo sitä rakeisempi kuva ja mitä alhaisempi ISO-arvo sitä puhtaampi kuva. Voit löytää sen kohdan kun kokeilet eri ISO-arvoja ja zoomaat kameralla nähdäksesi rakeisuuden. Voit siis korjata kuvassa olevaa rakeisuutta ISO-arvoa säätämällä.
Valotusmittari
Valotusmittari on kamerassa sun apuna. Se on kameran tapa arvioida jo ennen kuvan ottoa, onko kuvaan tulossa sopiva valotus, ylivalottunut kuva vai alivalottunut kuva. Valotusmittari on yleensä kameroissa vaakasuora mittari, jossa nolla on keskellä. Mitä lähemmäs nollaa mittari näyttää, niin silloin kameran mielestä valotus on sopiva. Muista, että tämä on kameran oma arvio, jossa se lukee koko kuvan osalta valotusta – tämä arvio voi siis heittää välillä. Tämän vuoksi kannattaa ottaa harjoituskuva, jonka jälkeen säädät valotusta oman arvioisi mukaan sopivaksi. Valotusmittarilla ei tarvitse päästä tasan nollaan vaan se voi heittää hieman n. +/- 1.
Nyt kun ymmärrät kamerasi tärkeimmät säädöt – on tärkeätä löytää jokaisessa kuvaushetkessä hyvä tasapaino näiden kolmen asetuksen välillä. Tee aikaa manuaaliasetuksien harjoittelulle seuraavassa kuvauspäivässä! Käy lukemassa tämän lisäksi vielä 3 vinkkiä onnistuneeseen kuvauspäivään ja olet valmis The Kuvauspäivään! Tule myös moikkaamaan meitä Instagramissa!
